

Ollaan me nyt muutakin ehditty joulun aikaan tekemään kuin laittamaan verhoja ikkunoihin. Eilen vierailulla kävi Antin vanhemmat ja sisarukset. Tarjolla oli juustokakkua ilman juustoa ja parsakaalinyyttejä ilman parsakaalia. Muutokset resepteihin aiheutuivat lähi-Siwan rajallisesta valikoimasta, ihan hyvää tuli silti.
Tänään on muuten viimeinen kokonainen päivä Suomessa. Huomenna iltapäivällä on sitten lennot Lontooseen. 2 kolmesta laukusta on jo pakattu ja Suomeen jäävät tavaratkin on jo lähes kokonaan pakattu ja varastoitu tai jätetty vuokralaiselle. Autokin saatiin myytyä aatonaattona juuri sen jälkeen, kun olimme saaneet isältä hänen autonsa lopun Suomessa oleilun ajaksi lainaan. Aika hyvin palaset ovat loksahdelleen paikalleen. Täytyy kyllä myöntää, että väsyttää tämä järjesteleminen ja vielä on Englannin pään rumba jäljellä. Mutta siellä ei ainakaan ole enää tätä iänikuista pakkaamista, jota on jatkunut jo lokakuusta saakka.
Tällainen ulkomaille muutto oli kyllä huomattavasti työläämpään kuin maan sisäinen. Sai todella tarkkaa miettiä jokaisen esineen kohdalla, että tarvitseeko sitä ja jos niin milloin. Kun sekä mukaan ottaminen että varastointi maksaa (vain hyvin rajallinen määrä "ilmaista varastoa"), niin se kyllä kannustaa karsimaan. Pakatessa oli vaikka kuinka monta kasaa: mukaan, mukaan myöhemmin, varastoon, vuokralaiselle, töihin, Marjalaan, kirpputorille ja roskiin. Ainoat "kasat", joissa ei ollut taloudellista kustannusta tai pientä limiittiä, olivat nuo kaksi viimeistä, joihin sitten menikin koko viime vuoden aikana paljon tavaraa. Palkinto tästä kaikesta työstä tulee sitten takaisin muuttaessa, kun kaappeihin jää tilaa (tai ainakin uusille Britannian muistoille on tilaa).
Sinänsä ihan mielenkiintoista huomata, että noin 4 matkalaukkuun mahtuu kaikki tarpeellinen kahdelle hengelle. Siinä on mukana jo pieni astiasto ja liinavaatteetkin. Huonekalut ja peitot tarvitsee sitten vielä erikseen. Herää vaan kysymys, että mihin sitä varastoituakaan tavaraa tarvitsee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti