Sain anopiltani tällaisen jättikurpitsan. Se on tosi hieno ja olen himoinnut sellaista koko syksyn. Harkitsin jopa sellaisen ostamista, kun niitä oli tarjolla lähiruokakaupassamme. Minulla kuitenkaan ollut hajuakaan mitä kurpitsasta tekisin, minkä takia sen ostaminen ei tuntunut kovin järkevältä. Mutta olihan tuollainen ihan järkyttävän hienoa saada lahjaksi. Nyt on sitten keksittävä mitä tuosta tekisi.
Tällainen ainelähtöinen kokkailu on kuitenkin lempipuuhiani. Nyt ainelähtöistä kokkailua riittää, kun pitää tyhjentää ruokakaapit ennen Lontooseen muuttoa. Eipähän hetkeen ole tarvinnut ostaa lähinnä kuin tuoretavaraa! Sama meininki jatkuu tod. näk. vuoden loppuun mutta mikäs sen parempaa, kun ruokakulutkin on siitä johtuen pienet.